Kylmän sodan asevarustelu

Kylmän sodan asevarustelu

Asevarustelulla oli suuri merkitys kylmässä sodassa. Armeijat pyrkivät luomaan mahdollisimman suuren uhkan vastustajalleen. Yhdysvallat ja Neuvostoliitto onnistuivat molemmat kehittämään vetypommin vuoteen 1953 mennessä. Se saattoi olla tuhovoimaltaan tuhatkertainen Japaniin pudotettuihin pommeihin verrattuna. Lisäksi Neuvostoliitolla oli maailman suurin armeija ja Yhdysvalloilla oli ydinasemonopoli vuoteen 1949 asti. Vetypommin myötä kilpavarustelu kiihtyi, jonka ansiosta ydinaseiden yhteinen räjähdysvoima olisi riittänyt tuhoamaan koko ihmiskunnan. Syntyi ”kauhun tasapaino” eli tilanne, jossa ydinaseiden tuhovoima oli niin suuri, että se pakotti osapuolet välttämään aseellista yhteenottoa. 1960- luvun loppuun mennessä myös Iso- Britannia, Ranska ja Kiina olivat hankkineet ydinaseet.                                                                                                                                                                        

  Kuuban kriisin rauhanomainen raukeaminen sai suurvaltojen viilenneet välit lämpenemään. Neuvostoliitto ja Yhdysvallat pyrkivät poistamaan kansainvälistä jännitystä ja heidän ensisijainen tavoitteensa oli ydinsodan välttäminen. Tätä kylmän sodan välivaihetta, joka alkoi 1960- luvun alussa, kutsutaan liennytyksen ajaksi. Parantuneiden suhteiden myötä näkyi myös ensimmäisiä yrityksiä rajoittaa kylmän sodan asevarustelukierrettä. Ydinkokeiden määrää rajoitettiin ja vuonna 1968 solmittiin ydinsulkusopimus, jonka mukaan maat joilla ei ole ydinaseita, eivät saa niitä myöskään hankkia, eivätkä ydinasevaltiot saa luovuttaa ydinaseitaan muille valtioille.

  Liennytys kuitenkin päättyi 1970- luvun lopussa, kun suurvaltojen välistä epäluuloa ei pystytty poistamaan. Ydinaseita rajoittavat neuvottelut eivät sujuneet ja ydinaseita koskevat määräykset eivät koskeneet aseiden laatua vaan määrää. Aseteknologiaa alettiin siis kehittää ja pyrittiin valmistamaan tuhovoimaltaan yhä suurempia ohjuksia. Asevarustelukierre kiihtyi entisestään kun Yhdysvaltojen presidentti Ronald Reagan julkaisi Tähtien sota- ohjelmansa, jossa hän puolusteli hankettaan vapauttaa länsivallat ydinaseiden uhasta, rakentamalla avaruuteen ohjuspuolustusjärjestelmän, joka ampuisi Neuvostoliiton ohjukset alas ennen niiden saapumista kohteeseensa. Kansanvälinen tilanne kuitenkin muuttui, kun Neuvostoliiton kommunistisen puolueen pääsihteeriksi valittiin Mihail Gorbatšov vuonna 1985. Neuvostoliiton talous oli romahtamaisillaan paljolti armeijan suurten menojen vuoksi. Suurvallat pääsivät sopimukseen aseistariisunnasta, ja osapuolet sitoutuivat hävittämään välejä hiertäneet ohjukset Euroopasta.