Suomalainen massaruokakulttuuri
Suomalaisen ruokakulttuurin historiaa
Suomalaiset ovat hankkineet ruuan melkein aina omilta pelloiltaan tai lähialueiden maatiloilta ja pienehköistä kaupoista. Kaupoista ruokaa ruvettiin hankkimaan 1960-luvulla. Silti sen jälkeenkin ihmiset kalastavat, metsästävät, käyvät marjassa ja sienessä ja pitävät kotieläimiä. Yksi suomalaisten ruokien perusraaka-aineista on peruna, mutta sitä on voitu korvata lantulla tai/ja nauriilla. Kalan ja riistan kulutus on ollut suurta. Nämä ruoka-aineet ovat toimineet hädänkin hetkellä (mm. nälänhätä 1800-luvun lopussa). 1945 Suomessa jouduttiin säästelemään ruokaa sodan takia. Suomalaiset ovat aina omaksuneet ruokakulttuuriinsa vaikutteita ulkomailta. Nykyään Venäjän hoveista ja Ruotsista tulleet vaikutteet ovat melkeinpä kumottu kebabin, kiinalaisen, pastan ja pizzojen tullessa. Silti Suomen perinteinen ruokakulttuuri elää yhä arkipäiväisessä elämässämme, näkyy luonnossamme ja jokapäiväisissä valinnoissamme enemmän tai vähemmän.
Suomalaisen ruokakulttuurin historiaa
Suomalaiset ovat hankkineet ruuan melkein aina omilta pelloiltaan tai lähialueiden maatiloilta ja pienehköistä kaupoista. Kaupoista ruokaa ruvettiin hankkimaan 1960-luvulla. Silti sen jälkeenkin ihmiset kalastavat, metsästävät, käyvät marjassa ja sienessä ja pitävät kotieläimiä. Yksi suomalaisten ruokien perusraaka-aineista on peruna, mutta sitä on voitu korvata lantulla tai/ja nauriilla. Kalan ja riistan kulutus on ollut suurta. Nämä ruoka-aineet ovat toimineet hädänkin hetkellä (mm. nälänhätä 1800-luvun lopussa). 1945 Suomessa jouduttiin säästelemään ruokaa sodan takia. Suomalaiset ovat aina omaksuneet ruokakulttuuriinsa vaikutteita ulkomailta. Nykyään Venäjän hoveista ja Ruotsista tulleet vaikutteet ovat melkeinpä kumottu kebabin, kiinalaisen, pastan ja pizzojen tullessa. Silti Suomen perinteinen ruokakulttuuri elää yhä arkipäiväisessä elämässämme, näkyy luonnossamme ja jokapäiväisissä valinnoissamme enemmän tai vähemmän.
Mitä 2000-luvun kodeissa syödään?Nykyään suurin osa syömästämme ruuasta on tuotettu tehotuotannolla. Ruokaa halutaan nopeasti ja voimavaroja käyttää muuhun kuin ruuan itse tuottamiseen. Vaikka ruokaa ei enää itse tuoteta alusta loppuun, osataan yhä arvostaa valmiista raaka-aineista itse tehtyä ruokaa. Suomalaiset ovat syöneet lähes kokonaan luomu-ruokaa 60-luvulla asti. Nykyään tuotteen alkuperästä ja luonnonmukaisuudesta on runsaasti tietoa saatavilla ja valinnanvaraa on paljon.
Kun ruuan ostaa ruokakaupasta, pakkauksen kylkeen on merkattava valmistusmaa. Mutta erisäännöt pätevät ravintoloihin ja pikaruokapaikkoihin. Oletkos koskaan nähnyt hampurilaispihviä, jonka päälle on kiinnitetty Suomenlippu lähiruuan merkiksi? Etpä luultavasti. Tätä moni ravintola käyttää hyödykseen. Ravintoloissa tarjottava kana voi olla peräisin Thaimaasta tai hampurilaisleipä Saksasta. Ulkona syödessä ihmiset eivät kiinnitä huomiota tuotteen alkuperään yhtä paljon kuin ruokaostoksilla
Kun ruuan ostaa ruokakaupasta, pakkauksen kylkeen on merkattava valmistusmaa. Mutta erisäännöt pätevät ravintoloihin ja pikaruokapaikkoihin. Oletkos koskaan nähnyt hampurilaispihviä, jonka päälle on kiinnitetty Suomenlippu lähiruuan merkiksi? Etpä luultavasti. Tätä moni ravintola käyttää hyödykseen. Ravintoloissa tarjottava kana voi olla peräisin Thaimaasta tai hampurilaisleipä Saksasta. Ulkona syödessä ihmiset eivät kiinnitä huomiota tuotteen alkuperään yhtä paljon kuin ruokaostoksilla
Ruuan pois heittäminen
2000-luvulla kun elämme, olemme tottuneet, että saamme aina parasta laatua pöytään. Vastuullinen kuluttaja tietää mitä suuhunsa laittaa. Ruuan täytyy olla puhdasta, tuoretta ja laadukasta. Kuitenkin ruuan hyvälaatuisuuden ja hygieenisyyden hysteerinen korostaminen on turhaa. Oletko joskus heittänyt ruokaa roskiin, koska sen kylkeen painettu päivämäärä on mennyt ohi muutama päivä sitten. Niin on heittänyt moni muukin suomalainen. Kaikista kotitalouksiin ostetuista ruuista yli 5 % viskataan pois. Ensikerralla, kun aiot heittää avaamattoman pakkauksen pois, katso uudestaan mitä pakkauksessa lukee. Siinä lukee ”parasta ennen”. Siinä ei lue ”pilalla tämän jälkeen” tai ”viimeinen käyttöpäivä”. Oikeasti ruoalla ei ole yksittäistä hetkeä milloin se muuttuu syömäkelvottomaksi. Tuotteen voi syödä ellei se näytä, haise tai maistu erikoiselta.
NimityksetSuomalaisten yleisimmät ruokaeläimet ovat sika, lehmä ja kana. Mutta, miksei ruokakaupan hyllyltä löydy tämän nimisiä tuotteita? Kielen avulla voidaan johdattaa kuluttajaa harhaan. Kun kaupan lihahyllyllä tutkii, löytyy sieltä nautaa ja broileria. Lisäksi siellä esiintyvät myös makkara, kinkku, pekoni ja meetvursti. Kun pakkauksia tutkii tarkemmin, ei voi olla huomaamatta, että yhdessäkään lihatuotteessa ei ole kuvaa eläimestä. Silti olisi harvinaista löytää esimerkiksi hillopurkki, jossa ei olisi kuvaa marjoista. Tai hedelmäkarkkipussi ilman hedelmän kuvaa, vaikkei tuote todellisuudessa sisältäisi yhtään prosenttia kyseistä hedelmää.
Johtuuko tämä kaikki siitä, että kun ihminen menee kauppaan ostamaan lihaa, hän menee kauppaan ostamaan ruokaa. Jos paketin kyljessä lukisi lehmä ja vieressä olisi kuva lehmästä kesäisellä laitumella, kuluttajan mieleen voisi nousta epämiellyttävä yhteys paketissa olevan lihakimpaleen ja mökillä majailleen ruskeasilmäisen otuksen välille.
LisäaineetLisäaineiden käyttö, haitat ja hyödyt ovat jatkuvasti esillä mediassa. Muutama vuosi sitten mediassa oli paljon keskustelua natriumglutamaatista. Se kuulemma aiheuttaa päänsärkyä, rintakipua ja yleistä pahoinvointia. Vuonna 2009 Espoon kaupunki poisti kouluruuasta natriumglutamaatin. Varsinaista syytä toimenpiteelle ei ollut, haluttiin vain ottaa varman päälle.
Natriumglutammaattin käyttö elintarvikkeissa yleistyi 1950-luvun loppupuolella. Silloin aine luokiteltiin "yleisesti turvalliseksi". Noin 20 vuotta myöhemmin natriumglutamaatin käyttö nousi jälleen pinnalle yksityishenkilöiden toimesta. Tällöin ainetta tutkittiin useaan otteeseen, mutta lopputulos oli jälleen sama: kohtuullisissa määrin aine ei aiheuta haitta vaikutuksia.
Jälleen 2000-luvulla aihe nostettiin pinnalle. Moniin leikkelepakkauksiin lisättiin iso näyttävä printti, jossa kerrottiin ettei tuote sisällä natriumglutamaattia. Näistä tuotteista tuli leikkelehyllyn suosikit muutamiksi viikoiksi. Miksi? Yhtään luotettavaa tutkimusta, jossa natruimglutamaatin käyttö olisi normaalioloissa todettu vaaralliseksi, ei ole olemassa. Kohtuullisella käytöllä tarkoitetaan, ettei tuote sisällä yli 10 grammaa per kilogramma natruinglumaattia. On ainoastaan huomattu suuren natriumglutamaatti määrään ja joidenkin astmalääkkeiden yhtäaikaisella käytöllä olevan sivuoireita kuten päänsärkyä. Natriumglutamaatin yhteyttä pitkäaikaissairauksiin kuten alzheimeriin ei ole havaittu.
2000-luvulla kun elämme, olemme tottuneet, että saamme aina parasta laatua pöytään. Vastuullinen kuluttaja tietää mitä suuhunsa laittaa. Ruuan täytyy olla puhdasta, tuoretta ja laadukasta. Kuitenkin ruuan hyvälaatuisuuden ja hygieenisyyden hysteerinen korostaminen on turhaa. Oletko joskus heittänyt ruokaa roskiin, koska sen kylkeen painettu päivämäärä on mennyt ohi muutama päivä sitten. Niin on heittänyt moni muukin suomalainen. Kaikista kotitalouksiin ostetuista ruuista yli 5 % viskataan pois. Ensikerralla, kun aiot heittää avaamattoman pakkauksen pois, katso uudestaan mitä pakkauksessa lukee. Siinä lukee ”parasta ennen”. Siinä ei lue ”pilalla tämän jälkeen” tai ”viimeinen käyttöpäivä”. Oikeasti ruoalla ei ole yksittäistä hetkeä milloin se muuttuu syömäkelvottomaksi. Tuotteen voi syödä ellei se näytä, haise tai maistu erikoiselta.
NimityksetSuomalaisten yleisimmät ruokaeläimet ovat sika, lehmä ja kana. Mutta, miksei ruokakaupan hyllyltä löydy tämän nimisiä tuotteita? Kielen avulla voidaan johdattaa kuluttajaa harhaan. Kun kaupan lihahyllyllä tutkii, löytyy sieltä nautaa ja broileria. Lisäksi siellä esiintyvät myös makkara, kinkku, pekoni ja meetvursti. Kun pakkauksia tutkii tarkemmin, ei voi olla huomaamatta, että yhdessäkään lihatuotteessa ei ole kuvaa eläimestä. Silti olisi harvinaista löytää esimerkiksi hillopurkki, jossa ei olisi kuvaa marjoista. Tai hedelmäkarkkipussi ilman hedelmän kuvaa, vaikkei tuote todellisuudessa sisältäisi yhtään prosenttia kyseistä hedelmää.
Johtuuko tämä kaikki siitä, että kun ihminen menee kauppaan ostamaan lihaa, hän menee kauppaan ostamaan ruokaa. Jos paketin kyljessä lukisi lehmä ja vieressä olisi kuva lehmästä kesäisellä laitumella, kuluttajan mieleen voisi nousta epämiellyttävä yhteys paketissa olevan lihakimpaleen ja mökillä majailleen ruskeasilmäisen otuksen välille.
LisäaineetLisäaineiden käyttö, haitat ja hyödyt ovat jatkuvasti esillä mediassa. Muutama vuosi sitten mediassa oli paljon keskustelua natriumglutamaatista. Se kuulemma aiheuttaa päänsärkyä, rintakipua ja yleistä pahoinvointia. Vuonna 2009 Espoon kaupunki poisti kouluruuasta natriumglutamaatin. Varsinaista syytä toimenpiteelle ei ollut, haluttiin vain ottaa varman päälle.
Natriumglutammaattin käyttö elintarvikkeissa yleistyi 1950-luvun loppupuolella. Silloin aine luokiteltiin "yleisesti turvalliseksi". Noin 20 vuotta myöhemmin natriumglutamaatin käyttö nousi jälleen pinnalle yksityishenkilöiden toimesta. Tällöin ainetta tutkittiin useaan otteeseen, mutta lopputulos oli jälleen sama: kohtuullisissa määrin aine ei aiheuta haitta vaikutuksia.
Jälleen 2000-luvulla aihe nostettiin pinnalle. Moniin leikkelepakkauksiin lisättiin iso näyttävä printti, jossa kerrottiin ettei tuote sisällä natriumglutamaattia. Näistä tuotteista tuli leikkelehyllyn suosikit muutamiksi viikoiksi. Miksi? Yhtään luotettavaa tutkimusta, jossa natruimglutamaatin käyttö olisi normaalioloissa todettu vaaralliseksi, ei ole olemassa. Kohtuullisella käytöllä tarkoitetaan, ettei tuote sisällä yli 10 grammaa per kilogramma natruinglumaattia. On ainoastaan huomattu suuren natriumglutamaatti määrään ja joidenkin astmalääkkeiden yhtäaikaisella käytöllä olevan sivuoireita kuten päänsärkyä. Natriumglutamaatin yhteyttä pitkäaikaissairauksiin kuten alzheimeriin ei ole havaittu.
Omat valinnatKun hankkii ruokaa, on tärkeää miettiä mikä itselle on tärkeintä: laatu, hinta, maku, ekologisuus, eettisyys tai jokin muu arvo. Omat arvot löydettyä täytyy ottaa asioista selvää, jottei tietämättään tue vastustamiaan asioita. Uskon, ettei valtamedia tuo tarpeeksi esille kaikkia näkökulmia. Ruuan politiikka ei saa mielestäni tarpeeksi palstatilaa, sillä onhan se asia joka meitä kaikkia koskettaa.
Lähteet: http://fi.wikipedia.org/wiki/Suomalainen_keitti%C3%B6
http://www.ruokatieto.fi/Suomeksi/Ruokakulttuuri
Lähteet: http://fi.wikipedia.org/wiki/Suomalainen_keitti%C3%B6
http://www.ruokatieto.fi/Suomeksi/Ruokakulttuuri
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti